Valmentava johtajuus on vuorovaikutussuhde. Valmentava johtaja tukee valmennettavaa oman työnsä johtamisessa ja auttaa häntä ottamaan omat voimavarat käyttöönsä niin, että hänen on mahdollista saavuttaa tavoitteensa (mm. Soback 2021). Käskyttämisen ja neuvomisen sijaan valmentava johtaja kuuntelee, tukee ja kannustaa. Valmentava johtaja siis uskaltaa luottaa valmennettavan osaamiseen ja kykyyn tehdä päätöksiä. Hän malttaa kuunnella ja nähdä hiljaiset signaalit sekä antaa rakentavaa palautetta. Myös itsensä johtaminen kannattaa tehdä hyviksi havaituin valmentavan johtamisen periaattein: käskyttämisen ja pakottamisen sijaan itseään kuunnellen ja kannustaen, itseään arvostaen ja omaan osaamiseensa luottaen. Työtään suunnittelemalla omaa osaamistaan voi saada paremmin käyttöön ja työtä sujuvammaksi sekä vähemmän reaktiiviseksi. Silloin se myös innostaa ja motivoi enemmän.
Ennakoiva suunnittelu auttaa kiireessä ja yllättävissä tilanteissa
Itseään on kuitenkin kiireen keskellä jatkuvasti muuttuvassa ja yhä itseohjautuvammassa työssä haastavaa pysähtyä kuuntelemaan, saati reflektoimaan ja kehittämään omaa työtään. Aika ei tunnu riittävän kaikkiin vaadittaviin tehtäviin. Samalla työssä tulee vastaan yllättäviäkin haasteita, jotka on ratkaistava. Kiireen keskellä kannattaa kuitenkin välillä pysähtyä miettimään omaa työtään ja ajankäyttöään ja tehdä sitä myös yhdessä muiden kanssa. Millaisia työpäiväni ovat ja millaisia haluaisin niiden olevan, jotta työ sujuisi paremmin? Toiminko pääasiassa reaktiivisesti ja pystynkö hyödyntämään osaamistani? Tulisiko ajankäyttöä suunnitella toisenlaiseksi ja priorisoida asioita toisin, jotta kokonaisuuden kannalta merkitykselliset asiat saisivat tilaa ja pystyisin paremmin suunnittelemaan työtäni?
”Työtään suunnittelemalla omaa osaamistaan voi saada paremmin käyttöön ja työtä sujuvammaksi sekä vähemmän reaktiiviseksi.
Kun yllättävät muutokset tulevat kohdalle, muutosta on helpompi johtaa myös omassa työssään kun tekemistä on pysähtynyt arvioimaan ja kehittämään jo ennalta. Varautuminen lisää luottamusta tilanteista selviytymiseen ja parantaa kykyä sopeutua muutoksiin. Omaa resilienssiään voi ja kannattaa kehittää, jotta muutostilanteissa uuden suunnitteleminen olisi helpompaa ja vähemmän kuormittavaa. Kun omaa roolia ja työn tekemistä pysähtyy aika ajoin pohtimaan ja antaa itselleen rakentavaa palautetta (miten itselle onkin niin paljon vaikeampaa antaa arvostavaa ja kannustavaa palautetta!), saattaa huomata työn tekemisen laadun lisääntyvän työtuntien lisääntymisen sijaan.
Tavoitteet ja kokonaisuuden huomioiminen
Itsensä johtaminen on tiimien johtamisen tavoin käytettävissä olevien resurssien ja kokonaisuuksien huomioimista sekä realististen tavoitteiden asettamista. Se pyrkii myös riittävään palautumiseen sekä balanssiin työn ja vapaa-ajan välillä, jotta työtä jaksaisi tehdä myös iltapäivällä, seuraavana aamuna ja tulevina kuukausina. Joskus on pakko venyä, mutta se ei voi olla jatkuvaa. Pysähdy siis välillä huomioimaan kehon ja mielen hiljaiset signaalit. Tämä vaatii läsnäoloa itselle, aikaa kalenterissa myös pysähtymiselle. Riittävän unen, liikunnan ja monipuolisen ravinnon merkitystä ei voi liikaa korostaa.
Itsensä johtamisessa kannattaa huomioida paitsi oma myös muiden osaaminen sekä organisaation laajemmat tavoitteet, työn merkitys isommassa kuvassa ja yrityksen arvot suhteessa omiin arvoihin. Vuorovaikutus muiden kanssa ja töiden järkevä jakautuminen ja kehittäminen yhdessä edistää yhteisiin tavoitteisiin pääsemistä tarkoituksenmukaisin tavoin. Valmentavan esihenkilön tuki on tärkeää. Oman työn suunnittelun kannattaa kuitenkin lähteä itsestä. Vain sinä itse pystyt arvioimaan omat voimavarasi. Luota osaamiseesi ja arvosta itseäsi tärkeänä osana kokonaisuutta.
Itsensä johtaminen osaksi päivittäistä rutiinia
Valmentava itsensä johtaminen kannattaa ottaa omaan arkeen jatkuvaksi, päivittäiseksi prosessiksi, sillä se helpottaa työn tekemistä ja tekee siitä mielekkäämpää. Oman työn kehittämistä ja siitä vastuunottoa myös edellytetään itseohjautuvassa asiantuntijaroolissa toimivalta. Muiden johtaminen lähtee aina itsensä johtamisesta, joten se on oleellinen, ja varmasti vaikein osa, myös esihenkilö- ja muissa johtamistehtävissä. Paitsi muita kohtaan, myös itseensä kannattaa itsensä johtamisenkin kehittämisen kohdalla suhtautua myötätuntoisesti. Itsensä kritisoiminen ei edistä mitään, mutta rakentavasta palautteesta itselle sen sijaan on hyötyä.
Joten,
- reaktiivisuuden sijaan mieti ennakoiva ja kestävä malli työsi tekemiseen
- aseta työllesi selkeät tavoitteet
- ennakoi, huomioi käytettävissä olevat resurssit sekä kehosi ja mielesi viestit
- mieti, mitä teet, miten teet ja miksi; mieti myös, miten meni ja miten voisit tehdä toisin
- luota osaamiseesi ja ole itsellesi myötätuntoinen ja kannustava
———
Kuva on kirjoittajan viime viikon ruskareissulta, jossa mieli lepäsi ja ajatukset kirkastuivat kun sekä maa ruskan väreineen että taivas revontulineen leiskuivat upeissa väreissä.